Tukiperheeksi hakeminen: lyhytaikainen sijaisperhe viikonloppuisin

Sijaisvanhemmuus tuntuu isolta askeleelta — ja onkin. Mutta on olemassa tapa olla mukana lasten elämässä ilman täysipäiväistä sitoutumista: tukiperhetoiminta.

Tukiperhe ottaa lapsen vierailulle tyypillisesti yhden viikonlopun kuukaudessa tai lyhyempiä jaksoja loma-aikoina. Lapsi ei ole huostaanotettu eikä sijaishuollossa — hän elää omassa kodissaan perheen kanssa, mutta tukiperhe antaa hänelle ja hänen perheelleen tärkeää hengähdystaukoa.

Suomessa tukiperhetoiminta on avohuollon tukitoimi, jota hyvinvointialueet järjestävät osana lastensuojelua. Tukiperheitä tarvitaan kipeästi kaikkialla maassa.

Mitä tukiperhe tekee

Tukiperhe ei ole sijaisperhe juridisessa mielessä. Lapsella on omat vanhempansa, ja he vastaavat lapsen huollosta. Tukiperhe tarjoaa lapselle:

• Lepoa ja rutiineja: Monella tukiperheen lapsella on kotona kuormittava tilanne — vanhemman sairaus, yksinhuoltajuus, päihdeongelma tai muu haaste. Tukiperheessä on rauha ja ennustettavuus.
• Turvallisia aikuissuhteita: Lapsi saa kokemuksen siitä, miltä tuntuu olla jonkun kanssa, joka on läsnä ilman kriisiä.
• Harrastuksia ja arjen iloja: Tukiperheessä voi tehdä asioita, joita kotona ei aina ole mahdollista.

Samaan aikaan tukiperhe antaa lapsen omille vanhemmille mahdollisuuden levätä, hakea apua tai yksinkertaisesti hengähtää. Tukiperhetoiminta on lapselle avohuollon tukitoimi — se ei johda huostaanottoon eikä se ole merkki siitä, että vanhemmat ovat epäonnistuneet.

Kuka voi ryhtyä tukiperheeksi

Vaatimukset ovat kevyemmät kuin pitkäaikaisessa sijaisperheessä:

• Tukiperheeksi sopii yksinasuva, pari tai perhe, jolla on jo lapsia
• Asunnon on oltava lapsen tarpeisiin sopiva — oma nukkumapaikka lapselle
• Rikosrekisteriote tarkistetaan kaikilta aikuisilta
• Tukiperhevalmennus (lyhyempi kuin PRIDE) suoritetaan ennen toiminnan aloittamista

Keusoten (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue) ohjeistuksen mukaan tukiperhevalmennus kestää noin 12 tuntia. Muilla alueilla käytäntö vaihtelee hieman.

Tukiperheeksi voidaan hyväksyä myös perheet, jotka haluavat ensin kokeilla, miltä lasten kanssa toimiminen tuntuu — ennen kuin harkitsevat varsinaista sijaisvanhemmuutta.

Hakuprosessi: mistä aloittaa

Tukiperheeksi hakeminen alkaa yhteydenotolla oman hyvinvointialueen lastensuojelun perhehoitopalveluihin tai tukiperhetoiminnasta vastaavaan yksikköön.

Tyypillinen prosessi:

1. Yhteydenotto hyvinvointialueen perhepalveluihin tai vastaavaan
2. Tietotilaisuus tai alkuhaastattelu puhelimitse tai tapaamisella
3. Tukiperhevalmennus (yleensä 1–3 päivää tai vastaava tuntimäärä)
4. Kotiarviointi — sosiaalityöntekijä käy tutustumassa kotiin
5. Lapsen ja perheen yhdistäminen (matching)

Prosessi on huomattavasti nopeampi kuin täysipäiväiseksi sijaisvanhemmaksi — joissakin tapauksissa muutamia kuukausia.

Lyhytaikainen sijaisperhe vs. tukiperhe: ero selitettynä

Termejä käytetään joskus sekaisin, mutta ne tarkoittavat eri asioita:

Tukiperhe on avohuollon tukitoimi. Lapsi asuu kotona omien vanhempiensa luona ja käy tukiperheessä viikonloppuisin tai lomilla. Lapsi ei ole sijoitettuna.

Lyhytaikainen sijaisperhe on sijaishuoltoa. Lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle — joko kiireellisesti tai lyhytaikaisena arviointijaksona. Sijoitus voi kestää muutamista päivistä muutamiin kuukausiin. Lyhytaikaisessa sijoituksessa lapsi voi olla jo huostaanotettuna tai odottamassa pidempää ratkaisua.

Lyhytaikaisessa sijaisperheessä toimivalta perheeltä edellytetään täyden PRIDE-valmennuksen suorittamista ja toimeksiantosopimusta hyvinvointialueen kanssa. Korvaukset ovat samat kuin pitkäaikaisessa perhehoitajalla.

Kriisiperhe on lyhytaikaisen sijaishuollon erikoismuoto: perhe, joka on ympäri vuorokauden valmiudessa ottamaan lapsen vastaan erittäin lyhyellä varoitusajalla — jopa muutamassa tunnissa. Kriisiperheitä tarvitaan erityisesti silloin, kun lapsi joudutaan kiireellisesti sijoittamaan.

Mitä tukiperhe saa

Tukiperhetoiminnasta maksetaan korvausta, mutta se on huomattavasti pienempi kuin sijaishuollon hoitopalkkio. Tyypillisesti korvaus on muutamia satoja euroja kuukaudessa — osa kulukorvauksena, osa palkkiona. Summa vaihtelee alueittain ja lapsen tarpeiden mukaan.

Tukiperhetoiminta ei ole taloudellisesti suuri asia, mutta se ei ole tarkoituskaan olla. Se on tapa tehdä merkittävää työtä lasten hyvinvoinnin eteen ilman täysipäiväistä sitoutumista.

Tukiperheenä Helsinki ja muut kaupungit

Kaupungeissa, erityisesti Helsingissä, tukiperheiden tarve on suuri. Helsingin kaupunki rekrytoi tukiperheitä aktiivisesti, ja prosessi etenee kaupungin omien lastensuojelupalveluiden kautta. Myös Vantaa, Espoo ja Tampere etsivät jatkuvasti uusia tukiperheitä.

Jos asut pääkaupunkiseudulla tai muussa suuressa kaupungissa ja harkitset tukiperheeksi ryhtymistä, oman hyvinvointialueen verkkosivuilla on yleensä suora linkki hakemiseen.

Tukiperhetoiminta on monelle ensimmäinen askel kohti laajempaa osallisuutta lasten tukemisessa. Sijaisperhe- ja Adoptio-opas Suomessa kattaa sekä tukiperhetoiminnan että täysipäiväisen sijaisvanhemmuuden prosessit ja vaatimukset — jotta voit valita omalle perheellesi sopivimman tavan toimia.

See more Finland guides →