Avohuollon tukitoimet ja huostaanottopäätös: miten lastensuojelu etenee

Lastensuojelu ei ala huostaanotolla. Se alkaa paljon varhaisemmin — usein kuukausien tai jopa vuosien kuluessa, jolloin sosiaalityöntekijät pyrkivät tukemaan perhettä kotiin annettavilla palveluilla. Huostaanotto on viimeinen keino, ei ensimmäinen.

Tämä on asia, jonka moni sijaisperheeksi harkitseva ei tiedä: sijoitettu lapsi on usein käynyt läpi pitkän prosessin, jossa avohuollon tukitoimia on kokeiltu useita eri muotoja. Kun lapsi lopulta saapuu sijaisperheeseen, hän kantaa mukanaan kaiken sen, mitä tämä prosessi on sisältänyt.

Mitä avohuollon tukitoimet ovat

Lastensuojelulaki (417/2007) edellyttää, että sijaishuollolle on aina olemassa peruste, ja että avohuollon tukitoimia on käytetty tai todettu riittämättömiksi ennen huostaanottoa.

Avohuollon tukitoimet ovat tukipalveluita, joita tarjotaan perheelle kotiin tai lähipalveluina, ilman että lasta sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Tyypillisiä avohuollon tukitoimia ovat:

• Perhetyö: Ammatillinen perhetyöntekijä käy kotona auttamassa arjen hallinnassa, kasvatuksessa ja vanhemmuudessa.
• Tukiperhetoiminta: Lapsi viettää viikonloppuja tai loma-aikoja tukiperheessä, jotta vanhemmat saavat hengähdystauon.
• Toimeentulon turvaaminen: Taloudellinen tuki, joka mahdollistaa lapsen tarvitsemien palveluiden hankkimisen.
• Päivähoito ja koulunkäynnin tuki: Järjestetään, jos lapsen tilanne sitä edellyttää.
• Kuntoutus ja terapia: Lapselle tai vanhemmille järjestetyt terapia- ja kuntoutuspalvelut.
• Tukihenkilö: Lapsen oma tukihenkilö, joka tapaa lasta säännöllisesti.
• Lapsen lyhytaikainen sijoitus: Myös tämä voidaan tehdä avohuollon tukitoimena — lapsi sijoitetaan väliaikaisesti, ilman varsinaista huostaanottopäätöstä.

THL:n Lastensuojelun käsikirja, joka on ammattilaisten keskeinen ohjeistolähde, listaa yli kymmenen eri avohuollon tukitoimea, joita sosiaalityöntekijät voivat tilanteen mukaan suositella.

Lastensuojeluprosessin kulku vaiheittain

Lastensuojelu etenee portaittain. Yksittäinen lastensuojeluilmoitus ei johda automaattisesti mihinkään — jokainen vaihe edellyttää arviointia.

1. Lastensuojeluilmoitus Ilmoituksen saatuaan sosiaalityöntekijällä on seitsemän arkipäivää aikaa arvioida, tarvitseeko tilanne selvitystä.

2. Lastensuojelutarpeen selvitys Jos selvitys käynnistyy, sen on valmistuttava kolmessa kuukaudessa. Selvityksessä tavataan lasta, vanhempia ja muita läheisiä. Selvitys voi johtaa asiakkuuden päättämiseen tai avohuollon asiakkuuteen.

3. Avohuollon asiakkuus Perhe saa sosiaalityöntekijän, asiakassuunnitelman ja avohuollon tukitoimet. Tilannetta seurataan säännöllisesti.

4. Arviointi: riittävätkö tukitoimet? Jos lapsen tilanne ei kohene tai vaarantuu avohuollon tukitoimista huolimatta, arvioidaan sijaishuollon tarvetta.

5. Huostaanotto tai kiireellinen sijoitus Jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu vakavasti, tehdään joko kiireellinen sijoitus (välitön vaara) tai huostaanottopäätös (pitkäaikainen ratkaisu).

Huostaanottopäätös: miten se tehdään

Huostaanotto on vakava oikeudellinen toimenpide, johon liittyy selkeät prosessuaaliset suojat.

Huostaanotosta päättää useimmiten johtava viranhaltija (johtava sosiaalityöntekijä tai vastaava). Jos vanhemmat tai riittävän vanha lapsi itse vastustavat huostaanottoa, asia siirtyy hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Edellytykset huostaanotolle ovat lakisääteiset:

1. Lapsen terveys tai kehitys vaarantuu vakavasti puutteiden takia kotioloissa
2. Avohuollon tukitoimet eivät ole mahdollisia tai riittäviä
3. Sijaishuolto on lapsen edun mukainen

Huostaanotto on aina väliaikainen — se voidaan lopettaa, jos olosuhteet muuttuvat niin, että lapsi voi palata kotiin turvallisesti.

Sote-uudistuksen vaikutus lastensuojeluun

Vuoden 2023 sote-uudistus siirsi lastensuojelupalvelut kunnilta 21 hyvinvointialueelle. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa palvelujen koordinointia ja varmistaa tasalaatuiset palvelut eri puolilla Suomea.

Käytännössä muutos on tarkoittanut, että palveluprosessit ja tukitoimet vaihtelevat nyt hyvinvointialueittain — eivät enää kunnittain. Tämä on vähentänyt pirstaleisuutta, mutta erot alueiden välillä ovat edelleen suuria: Uudellamaalla sijaisperheiden tarve on suuri, mutta saatavuus on pienempi kuin maaseudulla.

THL seuraa tilannetta ja julkaisee vuosittain lastensuojelutilastoja. Vuonna 2023 avohuollon asiakkaana oli noin 57 000 lasta.

Lastensuojelun käsikirja: mitä se on

THL:n Lastensuojelun käsikirja on sähköinen ammatillinen ohjeistus, joka on suunnattu ensisijaisesti sosiaalityöntekijöille ja muille lastensuojelun ammattilaisille. Se on vapaasti luettavissa THL:n verkkosivustolla.

Käsikirja sisältää yksityiskohtaista tietoa:

• lastensuojelutarpeen arvioinnista
• avohuollon tukitoimista
• huostaanoton edellytyksistä ja menettelystä
• sijaishuollon järjestämisestä
• jälkihuollosta

Sijaisvanhemmaksi harkitsevalle käsikirja voi olla hyödyllinen taustatietolähde, mutta sen viranomaiskieli voi olla raskasta. Käsikirja on kirjoitettu ammattilaisille, ei perheiden näkökulmasta.

Sijaisperhe prosessin päässä

Kaiken tämän prosessin jälkeen — ilmoituksen, selvityksen, tukitoimien ja huostaanoton — sijoitettu lapsi saapuu sijaisperheeseen. Hän on läpikäynyt systeemiä, jossa jokainen vaihe on tarkoitettu suojelemaan häntä. Hän on kokenut paljon.

Tämä tieto on sijaisvanhemmalle tärkeä. Se auttaa ymmärtämään, miksi kiintymyssuhteen rakentaminen vie aikaa, miksi lapsi voi reagoida odottamattomasti ja miksi biologisilla vanhemmilla on edelleen rooli lapsen elämässä.

Sijaisperhe- ja Adoptio-opas Suomessa auttaa ymmärtämään koko prosessin sijaisperheeksi hakeutumisesta arjen haasteisiin — mukaan lukien sen, miten kohdata lapsi, joka on kulkenut pitkän matkan ennen saapumistaan kotiin.

See more Finland guides →