Lastensuojeluilmoitus: milloin ja miten se tehdään

Naapurin lapsi jää toistuvasti yksin, koulussa on huomattu jotain huolestuttavaa, tai oma lapsi kertoo asiasta, joka ei jätä rauhaan. Monella on mielessä yksi kysymys ennen kuin he tekevät mitään: pitääkö tästä oikeasti ilmoittaa, ja mitä seuraa jos ilmoittaa?

Lastensuojeluilmoitus on Suomessa sekä jokaisen kansalaisen oikeus että monien ammattilaisten lakisääteinen velvollisuus. Vuonna 2023 ilmoituksia tehtiin lähes 170 000 — ja silti harva tietää tarkkaan, miten prosessi toimii.

Mikä lastensuojeluilmoitus on

Lastensuojeluilmoitus on viesti hyvinvointialueen sosiaalitoimelle siitä, että lapsi saattaa tarvita lastensuojelun tukea. Ilmoituksen tarkoituksena ei ole syyttää vanhempia tai automaattisesti käynnistää huostaanottoa — kyse on mahdollisuudesta varmistaa, että lapsi saa tarvitsemansa avun.

Lastensuojelulaki (417/2007) jakaa ilmoittajat kahteen ryhmään: niihin, joilla on ilmoitusvelvollisuus, ja niihin, joilla on ilmoitusoikeus.

Kenellä on ilmoitusvelvollisuus

Lain 25 § velvoittaa suuren joukon ammattilaisia tekemään ilmoituksen, jos he tehtävässään saavat tietää lapsesta, jonka tilanne saattaa edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Velvollisuus koskee muun muassa:

• sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä (lääkärit, terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät, psykologit)
• opettajia ja muuta oppilaitoshenkilöstöä
• varhaiskasvatuksen ammattilaisia
• poliisia ja pelastustoimen henkilöstöä
• seurakunnan ja muun uskonnollisen yhdyskunnan ammattihenkilöitä
• urheiluseuratoiminnan ohjaajia

Näille ammattilaisille ilmoituksen tekeminen ei ole harkintakysymys — se on pakollista, vaikka asia olisi vain epäilys.

Kenellä on ilmoitusoikeus

Kuka tahansa voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Naapuri, sukulainen, ystävä tai ohikulkija: kaikki voivat ilmoittaa huolestaan sosiaalitoimelle. Salassapitosäännökset eivät estä yksityishenkilöä tekemästä ilmoitusta lapsen hyvinvoinnista.

Ilmoitus voidaan tehdä myös nimettömänä, mutta sosiaalitoimi ei pysty pyytämään lisätietoja nimettömältä ilmoittajalta.

Milloin ilmoitus on syytä tehdä

Ilmoituksen tekemiseen ei vaadita varmuutta. Lastensuojelulaki puhuu "epäilystä tai huolesta" — ei todistetusta haitta-tilanteesta. Tyypillisiä tilanteita ovat:

• lapsen jatkuva laiminlyönti (nälkä, puuttuvat vaatteet, hygienian laiminlyönti)
• epäily fyysisestä tai henkisestä väkivallasta
• lapsi jää toistuvasti yksin ilman valvontaa
• vanhemman vakava päihteidenkäyttö tai mielenterveysongelma, joka vaikuttaa lapsen arkeen
• lapsen oma käyttäytyminen — esimerkiksi toistuvat poissaolot koulusta, itsetuhoisuus tai rikoskierre
• lapsen itsensä kertoma huoli

Parempi tehdä ilmoitus turhaan kuin jättää se tekemättä, kun lapsi tarvitsee apua.

Miten ilmoitus tehdään käytännössä

Ilmoitus tehdään oman asuinkunnan tai hyvinvointialueen sosiaalipäivystykseen tai lastensuojelun vastaanottotiimille. Useimmilla hyvinvointialueilla on erikseen kiireelliset ja ei-kiireelliset kanavat.

Kiireellisissä tilanteissa — jos lapsi on välittömässä vaarassa — soitetaan ensin hätänumeroon 112 ja sen jälkeen sosiaalipäivystykseen.

Ei-kiireellisissä tilanteissa voi soittaa, käydä toimistolla tai täyttää sähköisen ilmoituslomakkeen, jota monet hyvinvointialueet tarjoavat verkkosivuillaan.

Ilmoituksessa on hyvä kertoa:

• lapsen nimi ja ikä (jos tiedossa)
• miksi olet huolissasi — mitä olet nähnyt, kuullut tai kokenut
• kuinka kauan tilanne on jatkunut
• onko muita henkilöitä tai viranomaisia, jotka ovat asiasta tietoisia

Mitä tapahtuu ilmoituksen jälkeen

THL:n tilastojen mukaan vain noin joka kolmas lastensuojeluilmoitus johtaa lastensuojelun asiakkuuteen. Tämä tarkoittaa, että suuressa osassa tapauksia tilanne selviää muilla keinoin tai ilmoitus todetaan tarpeettomaksi.

Kun ilmoitus on vastaanotettu, sosiaalityöntekijällä on seitsemän arkipäivää aikaa arvioida, edellyttääkö tilanne lastensuojelutarpeen selvittämistä. Jos selvitys aloitetaan, sen on valmistuttava kolmessa kuukaudessa. Selvityksen aikana sosiaalityöntekijä tapaa lasta, vanhempia ja tarvittaessa muita läheisiä.

Ilmoittajalle ei yleensä kerrota, mitä ilmoituksen jälkeen tapahtuu, koska lapsen ja perheen asiat ovat salassa pidettäviä.

Ilmoittajan salassapito

Monelle jää miettimään, tuleeko ilmoittaja paljastumaan. Laki ei velvoita sosiaalityöntekijää paljastamaan ilmoittajan henkilöllisyyttä perheelle. Käytännössä perhe saa tietää ilmoituksen sisällön, muttei välttämättä ilmoittajan nimeä.

Jos ammattilaisena teet ilmoituksen virkavelvollisuutesi nojalla, salassapitosäännökset eivät estä ilmoituksen tekemistä eivätkä voi olla peruste olla tekemättä sitä.

Yhteys sijaishuoltoon ja perhehoitoon

Lastensuojeluilmoitus on usein se ensimmäinen askel, joka lopulta johtaa lapsen sijoittamiseen sijaisperheeseen. Prosessi ei ole nopea — avohuollon tukitoimia kokeillaan aina ensin — mutta ilmoitus käynnistää arvioinnin, joka voi pelastaa lapsen tilanteen.

Suomessa oli vuonna 2023 kodin ulkopuolelle sijoitettuna noin 17 300 lasta ja nuorta. Yli puolet heistä asui perhehoitoyksiköissä tai sijaisperheissä. Jokaisen sijoituksen taustalla on joku, joka uskalsi ilmoittaa.

Jos harkitset sijaisperheeksi ryhtymistä tai adoption aloittamista, Sijaisperhe- ja Adoptio-opas Suomessa kokoaa yhteen koko prosessin — hakeutumisesta PRIDE-valmennukseen ja taloudellisiin korvauksiinasti.

See more Finland guides →