Perhehoitajan palkkio ja verotus 2025: mitä sijaisvanhempi saa

Yksi ensimmäisistä kysymyksistä, jonka moni sijaisperheeksi harkitseva esittää, on taloudellinen: riittääkö perheen toimeentulo, jos toinen vanhempi jää kotiin hoitamaan sijoitettua lasta? Kysymys on täysin oikeutettu — eikä se tarkoita, että motivaatio olisi väärä.

Suomessa perhehoitajalle maksetaan lain velvoittamia korvauksia. Ne eivät kata kaikkea, mutta ne ovat merkittäviä. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä perhehoitaja saa, miten korvauksia verotetaan ja mitä adoption kustannukset eroavat sijaishuollon korvauksista.

Perhehoitajan korvaukset: hoitopalkkio ja kulukorvaus

Perhehoitolaki (263/2015) määrittelee, että perhehoitajalla on oikeus kahteen pääasialliseen korvaukseen: hoitopalkkioon ja kulukorvaukseen.

Hoitopalkkio

Hoitopalkkio on korvaus lapsen hoidosta ja kasvatuksesta — siis perhehoitajan tekemästä työstä. Se on verotettavaa tuloa.

Vuodesta 2025 alkaen voimassa olevat palkkioluokat vaihtelevat hyvinvointialueittain, mutta perhehoitolaki asettaa vähimmäismäärät. Palkkio nousee lapsen vaatimustason mukaan:

Vaativampaan palkkioluokkaan siirtyminen edellyttää yleensä sosiaalityöntekijän arviota lapsen erityistarpeista — esimerkiksi vakavan trauman, vamman tai käytösongelmien perusteella.

Kulukorvaus

Kulukorvaus on verovapaata korvausta sijoitetun lapsen arjen kuluista: ruuasta, vaatteista, harrastuksista ja asumisesta. Se ei ole tuloa hoitajalle, vaan korvaus lapsen elättämisestä.

Kulukorvaus on vuonna 2025 tyypillisesti 669–899 euroa kuukaudessa lapsesta riippuen. Tarkemmat luvut vaihtelevat hyvinvointialueittain.

Käynnistämiskorvaus

Kun lapsi saapuu perheeseen ensimmäistä kertaa, perhehoitaja voi saada käynnistämiskorvausta lapsen tulosta aiheutuneisiin hankintoihin — kuten sänkyyn, vaatteisiin ja muihin välttämättömyyksiin. Enimmäismäärä on noin 3 566 euroa (Kainuu 2025), mutta summa vaihtelee alueittain ja arvioidaan tapauskohtaisesti.

Perhehoitajan verotus: mikä on verotettavaa, mikä ei

Tämä on se kohta, joka usein aiheuttaa sekaannusta.

Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa. Se ilmoitetaan verotuksessa ansiotulona, ja siitä maksetaan veroa normaalin tuloveroasteikon mukaan. Hoitopalkkion perusteella kertyy myös Kela-etuuksia, koska se lasketaan työtuloksi.

Kulukorvaus on verovapaata. Sitä ei ilmoiteta verotuksessa, eikä siitä makseta veroa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että perhehoitaja saa kokonaisuudessaan sekä verotettavaa tuloa (palkkio) että verotonta korvausta (kulukorvaus + käynnistämiskorvaus). Yhteensä nämä muodostavat merkittävän taloudellisen perustan — vaikka sijaisvanhemmuus ei ole perinteinen työsuhde.

Perhehoitajalla ei ole oikeutta vuosilomakorvaukseen työsuhteen tapaan, mutta hänellä on lakisääteinen oikeus vapaapäiviin (yleensä 2–3 vuorokautta kuukaudessa), joiden ajaksi lapselle järjestetään sijaishoito.

Eläkekertymä ja sosiaaliturva

Perhehoitajan toimeksiantosopimuksen perusteella maksettu hoitopalkkio kerryttää eläkettä ja kartuttaa muita sosiaalivakuutusetuja. Tästä syystä perhehoitajan on tärkeää tehdä kirjallinen toimeksiantosopimus hyvinvointialueen kanssa ennen hoidon aloittamista — suullinen sopimus ei riitä.

Adoption kustannukset Suomessa

Adoption talous poikkeaa sijaishuollon korvauksista täysin. Adoption hakijat eivät saa korvauksia — he maksavat itse prosessin kulut.

Kotimainen adoptio on kustannuksiltaan kohtuullinen: kotiselvityksen ja adoptiolupahakemuksen kulut ovat satoja euroja, mutta ne eivät nouse kohtuuttomiksi. Adoption vahvistaminen käräjäoikeudessa maksaa muutamia satoja euroja käsittelymaksuineen.

Kansainvälinen adoptio on kallista. Interpedian kautta tapahtuvan kansainvälisen adoption kokonaiskustannukset — palvelumaksut, asiakirjojen käännökset, matkakulut kohdemaahan ja kohdemaan omat maksut — voivat nousta 20 000–40 000 euroon. Tarkka summa riippuu kohdemaasta.

Perheen sisäinen adoptio (puolison lapsen adoptointi) on kustannuksiltaan lähellä kotimaista adoptiota.

On syytä mainita, että Suomessa ei ole valtion tukea kansainvälisen adoption kustannuksiin — toisin kuin joissain muissa maissa. Jotkut työnantajat tarjoavat harkinnanvaraista tukea, ja joillakin järjestöillä on apurahoja, mutta ne eivät kata merkittävää osaa kuluista.

Tukiperheenä toimiminen: keveämpi taloudellinen rooli

Jos täysipäiväinen sijaisvanhemmuus tuntuu liian suurelta askeleelta, tukiperhetoiminta on kevyempi vaihtoehto. Tukiperhe ottaa lapsen kotiinsa esimerkiksi viikonlopuksi kerran kuukaudessa. Tukiperheelle maksetaan pienempää korvausta — yleensä muutamia satoja euroja kuukaudessa — ja velvollisuudet ovat selkeästi rajatummat.

Taloudellisten korvausten ymmärtäminen on tärkeä osa sijaisperheeksi valmistautumista. Sijaisperhe- ja Adoptio-opas Suomessa käy läpi korvausjärjestelmän yksityiskohtaisesti — palkkioluokista verotukseen ja käytännön neuvotteluihin oman hyvinvointialueen kanssa.

See more Finland guides →