PRIDE-valmennus: mitä se sisältää ja miten valmistautua
Olet päättänyt ottaa ensimmäisen askeleen. Tai ehkä harkitset vielä. Joka tapauksessa olet kuullut termistä PRIDE-valmennus ja haluat tietää, mitä se tarkoittaa käytännössä.
PRIDE-valmennus on pakollinen ennakkovalmennus kaikille sijaisvanhemmiksi hakemussa oleville. Se ei ole kurssi, jossa läpäistään testi ja saadaan todistus. Se on molemminpuolinen arviointiprosessi — sinä arvioit, sopiiko sijaisvanhemmuus sinulle, ja hyvinvointialue arvioi, soveltuuko perheesi sijaisvanhemmuuteen.
Mikä PRIDE-valmennus on
PRIDE on lyhenne sanoista Parents' Resources for Information, Development, and Education. Se on kansainvälisesti kehitetty ennakkovalmennus sijais- ja adoptiovanhemmille, jota käytetään Suomessa ja monissa muissa maissa.
Suomessa PRIDE-valmennuksesta vastaa Pesäpuu ry yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Valmennus on perhehoitolain (263/2015) 7 §:ssä säädetty pakolliseksi: ilman PRIDE-valmennusta ei voi tehdä toimeksiantosopimusta sijaisvanhempana toimimisesta.
Valmennuksen rakenne
PRIDE-valmennus koostuu kolmesta osasta:
1. Ryhmätapaamiset Yhdeksän teemoitettua ryhmätapaamista, joista kukin kestää noin kolme tuntia. Yhteensä ryhmätyöskentelyä on noin 27 tuntia. Tapaamisissa käsitellään sijaisvanhemmuuden eri ulottuvuuksia: kiintymyssuhteita, biologisten vanhempien roolia, lapsen kehitystä ja sijaisvanhemman omia valmiuksia.
Ryhmässä on yleensä useita hakijaperheitä yhtä aikaa. Vertaiskeskustelu on olennainen osa — moni kokee, että muiden hakijoiden kanssa käydyt keskustelut ovat valmennuksen arvokkaimpia hetkiä.
2. Kotikäynnit 3–4 perhetapaamista, joissa valmennuspari (sosiaalityöntekijä ja kokenut sijaisvanhempi) käy perheen kotona. Kotikäynneillä käydään läpi perheen henkilökohtaisia teemoja, joita ei ryhmässä käsitellä — omaa elämänhistoriaa, parisuhteen toimivuutta, perheen muiden jäsenten suhtautumista.
Asunto ei tarvitse olla näyttävä. Kotikäynti ei ole sisustuksen arviointi — se on tilaisuus tutustua perheeseen sen omassa ympäristössä.
3. Kirjalliset tehtävät Itsenäisiä tehtäviä ryhmätapaamisten välillä. Tehtävät liittyvät oman menneisyyden käsittelyyn, vanhemmuuden teemoihin ja sijaishuollon erityiskysymyksiin. Ne vievät aikaa mutta ovat olennainen osa itsetutkiskelua.
Valmennuksen viisi keskeistä teemaa
PRIDE-valmennus pohjautuu viiteen valmiuteen, joita sijaisvanhemmalta edellytetään:
- Lapsen suojeleminen ja hoivaaminen — kyky tarjota turvallinen ympäristö
- Lapsen kehityksen tukeminen — erityistarpeisen lapsen tukeminen kasvussa
- Lapsen suhteiden turvaaminen biologisiin vanhempiin — yhteistyö syntymäperheen kanssa
- Sitoutuminen lapseen — valmius pysyvään tai pitkäaikaiseen sitoutumiseen
- Yhteistyö ammatillisen tiimin kanssa — sosiaalityöntekijöiden, koulujen ja muiden viranomaisten kanssa toimiminen
Valmennus ei pyri antamaan kaikkiin näihin valmiuksiin täydellisiä vastauksia — tavoitteena on auttaa hakijoita tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehityskohteensa.
Free Download
Get the Finland — Quick-Start Checklist
Everything in this article as a printable checklist — plus action plans and reference guides you can start using today.
Kesto: kuinka kauan PRIDE kestää
Valmennus kestää tyypillisesti 4–7 kuukautta. Tarkka kesto riippuu hyvinvointialueesta ja valmennusryhmän aikataulusta. Ryhmätapaamiset järjestetään yleensä kahden–kolmen viikon välein.
Joissain hyvinvointialueissa valmennus on tiivistetympi — esimerkiksi Kymenlaaksossa ennakkovalmennus on kestänyt noin kaksi kuukautta. Muilla alueilla prosessi on pitempi.
Valmennuksen jälkeen: loppuarviointi
Valmennuksen päätteeksi tehdään kirjallinen loppuarviointi. Siinä käydään läpi perheen valmiudet viiden osa-alueen osalta. Arviointi ei ole koe, johon voidaan "läpäistä" tai "hylätä" automaattisesti — se on kokonaisarviointi, jossa sosiaalityöntekijät ja kokenut sijaisvanhempi muodostavat suosituksen.
Joissain tapauksissa valmennus päätetään kesken — esimerkiksi jos perhe itse toteaa prosessin aikana, etteivät olosuhteet ole oikeat. Myös valmennuspari voi suositella lisäaikaa tai erityistä tukea ennen toimeksiantosopimuksen tekemistä.
Mitä valmennus ei kerro etukäteen
Moni käy PRIDE-valmennuksen ja kokee silti, että todellisuus yllätti. Valmennus valmistaa hyvin teoreettisesti — mutta kiintymyksen rakentuminen, biologisten vanhempien kanssa toimiminen ja lapsen trauman kohtaaminen ovat asioita, jotka konkretisoituvat vasta arjessa.
Tämä ei ole valmennuksen vika. Se on luonteeltaan ennakkovalmennus, ei sijaisperhe-arjen simulaattori. Jatkuva täydennyskoulutus ja vertaistuki ovat se tuki, jota sijaisvanhempi tarvitsee valmennuksen jälkeen.
Kenelle PRIDE sopii — ja kenelle ei
PRIDE-valmennus on avoin kaikille: yksinasuville, pareille, jo lapsia omaaville perheille, samaa sukupuolta oleville pareille. Sijaisvanhemmuudessa ei ole ikärajaa ylöspäin, eikä parisuhteen muoto ole este.
Haastavin kohderyhmä on perheet, joilla on oma merkittävä kriisi menossa — vakava sairaus, parisuhteessa suuria ongelmia tai taloudellinen epävakaus. Valmennus ei ole se hetki, jolloin nämä ongelmat ratkaistaan. Hakeminen kannattaa siirtää, kunnes tilanne on vakaampi.
PRIDE-valmennus on vain yksi osa matkaa sijaisvanhemmuuteen. Sijaisperhe- ja Adoptio-opas Suomessa kattaa koko polun ensimmäisestä yhteydenotosta valmennukseen, toimeksiantosopimukseen ja lapsen tuloon — selkeästi ja ilman viranomaiskieltä.
Get Your Free Finland — Quick-Start Checklist
Download the Finland — Quick-Start Checklist — a printable guide with checklists, scripts, and action plans you can start using today.